Maanpuolustajat.fi

Todellisuus myytin takana: Maahanmuuttajien työllisyys on huomattavasti kantaväestöä heikompaa.

Vastaukseksi maahanmuuttajien kerskutaan päinvastoin työllistävän 27 000 ihmistä. Tätä ei kuitenkaan suhteuteta noin 2,5 miljoonaan Suomessa töissä käyvien määrään, josta maahanmuuttajien työllistämien henkilöiden sekä absoluuttinen että suhteellinen osuus on näin ollen häviävän pieni.

Entä sitten se itse kysymys maahanmuuttajien töiden teosta? Lähteenä lobbarit käyttävät PTT:n taannoista tutkimusta maahanmuuttajista yrittäjinä ja palkansaajina, jossa itsessään todetaan, että:
"Maahanmuuttajapalkansaajien palkkatulot ovat muiden palkansaajien palkkatuloja matalammat, ja he tekevät muita palkansaajia vähemmän työpäiviä. Maahanmuuttajayrittäjien yrittäjätulot ovat keskimäärin muiden yrittäjien yrittäjätuloja matalammat, mutta tässä on toimialakohtaisia eroja."

Asia on siis tosiaan niin, että maahanmuuttajat tekevät vähemmän töitä kuin suomalaiset ja saavat vähemmän tuloja, mikä tarkoittaa tietenkin myös sitä, että maahanmuuttajat maksavat suomalaisia vähemmän veroja.

www.ptt.fi/julkaisut/maahanmuuttajien-merkitys-yritys-ja-elinkeinotoiminnassa/

Myytti pitää paikkansa:
Maahanmuuttajien työllisyys on huomattavasti kantaväestöä heikompaa.

Väite yritetään kumota sillä, että Tilastokeskuksen lukujen mukaan Suomessa olevat maahanmuuttajat työllistyvät jo ”yli EU:n keskiarvon”. Tämä ei kuitenkaan paljoa lohduta, sillä esim. Suomen Perustan ylläpitämästä Tilastokeskuksen rekisteritietoihin perustuvasta kuntaluvut.fi-sivustolta löytyvät työllisyystiedot vuodelta 2022 osoittavat, että ulkomaalaisten työllisyysaste on 59,9% ja kantasuomalaisten 75,2%.
Ja on toki hyvä lisäksi muistaa, että maahanmuuttajien keskipalkat jäävät pienemmiksi kuin kantaväestöllä, mikä on näiden julkisen talouden vaikutusten osalta vielä merkittävämpi tekijä.

Tähän voi siis sanoa, että maahanmuuttajat työllistyvät huomattavasti heikommin kuin kantaväestö.

www.kuntaluvut.fi

Myytti pitää paikkansa:
Maahanmuuttajat maksavat keskimäärin vähemmän veroja kuin käyttävät julkisia palveluita ja saavat tulonsiirtoja.

Lobbarit yrittävät kumota väitteen nostamalla esiin, että maahanmuuttajien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 4,3 miljardia euroa. No, onhan muutama miljardi euroa iso raha, mutta vain alle prosentti kaikkien suomalaisten yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta, joka liikkuu 550 miljardin suuruusluokassa.

Lähteenä käytetään jälleen PTT:n edellä mainittua tutkimusta, josta ilmi käyvät maahanmuuttajien vähemmät työtunnit ja pienemmät palkat tarkoittavat sitä, että maahanmuuttajat myös maksavat vähemmän veroja kuin kantaväestö. Yksin tämä jo osoittaa, että maahanmuuttajat rasittavat julkista sektoria: Suomi velkaantuu jo nyt vauhdilla, sillä julkiset menot ovat tuloja suuremmat. Jos maahan muuttaa vielä ihmisiä, jotka maksavat vähemmän veroja kuin keskivertokansalainen, niin kestävyysvaje kasvaa siinäkin tapauksessa, vaikka tulijat käyttäisivät julkisia palveluita vain yhtä paljon kuin kantaväestö (tulonsiirtojen saanti on maahanmuuttajilla todellisuudessa kantaväestöä yleisempää).

Suomen Perusta on tutkinut paljon maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia, ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistot osoittavat, että erittäin harva maahanmuuttaja maksaa enemmän veroja kuin käyttää julkisia palveluita ja saa tulonsiirtoja – neutraaliin tai positiiviseen vaikutukseen pääsevät keskimäärin ainoastaan länsimaista tulevat maahanmuuttajat.

www.suomenperusta.fi/tutkimus/
www.suomenperusta.fi/teema/muuttoliike/

Todellisuus myytin takana:
Totta ja tarua – moni maahanmuuttaja on nimellisesti yrittäjä, mutta moni näistä uusista yrittäjistä on Wolt-kuskin kaltaisia näennäisyrittäjiä.

Vastaväitteenä maahanmuuttajien todetaan olevan yrittäjiä 20 % useammin kuin kantaväestön. Maahanmuuttajien joukossa yrittäminen on kieltämättä yleisempää kuin kantaväestön keskuudessa, mutta tämä ei kerro mitään yrittäjyyden julkisen talouden vaikutuksista.

Taas kerran lähteenä käytetty PTT:n tutkimus itse kertoo maahanmuuttajien yrittäjätulojen olevan pienemmät kuin suomalaisten. Lisäksi viime vuosina tapahtuneessa maahanmuuttajien yrittäjyyden kasvussa on tutkimuksen mukaan ollut kyse etenkin siitä, että kasvua on tapahtunut: ”posti- ja kuriiritoiminnassa, johon sisältyvät mm. ruokalähetit”. Kasvava osa maahanmuuttajayrittäjistä on siis Wolt-kuskeja, jotka käytännössä voisi luokitella paremminkin halpatyöläisiksi.

On siis totta, että maahanmuuttajia on nimellisesti paljon yrittäjinä, mutta on tarua, että tästä olisi hyötyä suomalaiselle veronmaksajalle tai duunarille.

Todellisuus myytin takana:
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta. Lisäksi Suomessa on satoja tuhansia työttömiä, joten tekijöitä löytyy kyllä kotimaasta.

Tässä on kaksi lähes samaa väitettä samanlaisin perustein: Ensimmäiseen toteamukseen esitetään vastaväitteenä Business Finlandin kysely, jonka mukaan 86 % ulkomaalaisomisteisista yrityksistä ei löydä Suomesta työntekijöitä, ja jälkimmäiseen Yrittäjien kysely, jonka mukaan 32 % pienistä yrityksistä ei löydä tarvitsemiaan tekijöitä Suomesta.

Yritykset toki haluaisivat aina helpottaa ulkomailta palkkaamista, sillä se vähentäisi tarvetta nostaa tarjottua palkkaa kotimaisen työvoiman löytämiseksi. Väite on kuitenkin harvinaisen räikeä nykyisessä tilanteessa, jossa työttömyys on erittäin suurta. Tammikuussa 2025 työttömiä työnhakijoita oli TEM:in mukaan yli 300 000, ja määrä oli kasvanut vuoden takaisesta yli kolmellakymmenellätuhannella. Suomen työttömyysaste on lisäksi kolmanneksi korkein koko Euroopassa.

Pitää siis paikkansa, että maahanmuuttajia ei tarvita Suomeen ja tekijöitä löytyy kyllä kotimaasta, jos heille maksetaan reilu palkka.

Todellisuus myytin takana:
Suomi ei tarvitse julkista taloutta rasittavaa maahanmuuttoa.
Tekijöitä löytyy kyllä kotimaasta.
Lisäksi työpaikkoja katoaa vauhdilla automatisaation ja digitalisaation myötä

Tällä kertaa Suomen esitetään tarvitsevan maahanmuuttoa sillä perusteella, että vuoteen 2030 mennessä Suomesta esitetään häviävän eläköitymisen kautta 130 000 työntekijää. Lähteenä käytetään Elinkeinoelämän keskusliiton tavoitelistaa, jossa vaaditaan tuttuun tapaan maahanmuuton lisäämistä ja halpatyövoimaa rajoittavan saatavuusharkinnan poistamista.

Suomen julkinen talous ja suomalaiset veronmaksajat eivät tarvitse maahanmuuttoa, sillä se tuo maahan ihmisiä, jotka käyttävät enemmän yhteisiä resursseja kuin tuovat verovaroja yhteiseen pottiin. Varsinkin EK:n vaatima saatavuusharkinnan poistaminen kiihdyttäisi kehitystä entisestään. Digitalisaation ja automatisaation etenemisen vauhtia katsellessa herää enneminkin kysymys siitä, että kuinka paljon työpaikkoja katoaa vuosikymmenen taitteeseen mennessä?

Asiaa tunteva voi olla vain sitä mieltä, että maahanmuutto rasittaa Suomen julkista taloutta ja Suomi ei tarvitse sitä lisää.

Todellisuus myytin takana:
Ulkomaalaiset keksijät ovat häviävän pieni osa maahanmuutosta – viime vuonna Suomeen Euroopan ulkopuolelta tulleista kymmenistä tuhansista muuttajista vain reilu tuhat oli erityisasiantuntijoita (n. 2 %).

Maahanmuuttoa puolustellaan tällä kertaa nostamalla esiin, että 60 %:ssa Suomessa tehdyissä patenteissa on mukana ulkomaalaisia. Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työtä epäilemättä tehdään kansainvälisesti. On kuitenkin hyvä laittaa asia taas mittakaavaansa, ja muistaa, että esimerkiksi viime vuonna EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulleista kymmenistä tuhansista maahanmuuttajista vain reilu 1000 oli erityisasiantuntijoita (eli noin 2 %) ja valtaosa tulijoista oli perheenyhdistettyjä, halpatyöläisiä, opiskelijoita tai humanitaarisia maahanmuuttajia.

Todellisuudessa vain häviävän pieni osa maahanmuuttajista on lobbareiden mainostamia patenttinikkareita.

Todellisuus myytin takana:
Kovapalkkaisten erityisasiantuntijoiden osuus maahanmuutosta on tosiaan häviävän pieni.
Maahanmuuttolobbarien vakiotemppu on puhua kovapalkkaisista osaajista, mutta vaatia toimenpiteitä, jotka tosiasiassa helpottavat ulkomaisen halpatyövoiman tuontia.

Lobbareiden mukaan 30 % Suomen pelialalla työskentelevistä on ulkomaalaisia, ja ala on tuonut kymmenen vuoden aikana 2,5 miljardia euroa verotuloja Suomeen.

Jos asiaa taas laitetaan hieman mittasuhteisiin, niin valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot keräävät Suomessa vuosittain toistasataa miljardia euroa verotuloja ja erilaisia sosiaalimaksuja, mikä tekee kymmenessä vuodessa yli tuhat miljardia. Pelialalla työskentelee lisäksi ylipäätään vain muutamia tuhansia ihmisiä, joten maahanmuuttajakoodareista puhuttaessa kyseessä on äärimmäisen pieni osa maahanmuutosta. Maahanmuuttolobbarien vakiojekku onkin maalailla kuva jostain kuriositeettisesta kovapalkkaisesta maahanmuuttajasta, jonka verukkeella pyritään sitten avaamaan maahanmuuton kriteerejä entisestään muilta aloilta.

Valtaosa maahanmuuttajista ei siis koodaa pelejä. Vaikka Suomesta löytyisikin kovapalkkaisia ulkomaalaisia koodareita tai patentteja työstäviä asiantuntijoita (joita tosiaan vain pari prosenttia Euroopan ulkopuolelta tulevista), niin tätä ei voi käyttää tekosyynä halpatyövoiman maahanmuuton kriteerien löysentämiseen.

Myytti pitää paikkansa:
Pisa-tulokset osoittavat, että edes toisen polven maahanmuuttajat eivät usein opi koulussa lukemaan ja laskemaan niin hyvin, jotta pärjäisivät riittävän hyvin suomalaisessa yhteiskunnassa.

Opiskelumaahanmuutosta on taas tullut väylä Bangladeshista, Nepalista, Sri Lankasta ja vastaavista maista tulevalle elintasosiirtolaisuudelle.

Lobbareiden mukaan uusista ammatillisen koulutuksen tai yliopistojen opiskelijoista 1/5 on ulkomaalaisia, ja ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2009.

Tämä pitää paikkansa, sillä opiskelumaahanmuutto on yksi nopeimmin kasvaneista maahanmuuton luokista. Opiskelumaahanmuutossa ei tosin ole kyse siitä, että suomalaiset oppilaitokset saisivat Euroopan terävimpiä kykyjä riveihinsä, vaan kyse on käytännössä elintasomaahanmuutosta. Kehitysmaissa on huomattu, että opiskelu on kätevä väylä päästä asumaan Suomen kaltaiseen korkean elintason länsimaahan, ja suurimmat opiskelijamäärät tulevatkin maista, kuten Bangladesh, Nepal ja Sri Lanka. Oppilaitokset ovat myös unohtaneet alkuperäisen tehtävänsä ja ovat keskittyneet suomalaisten kouluttamisen sijaan laajentamaan bisneksiään loputtomana virtana asiakkaita tuovan ”koulutusviennin” saralla.

Opiskelumaahanmuutossa ei siis ole kyse maahanmuuttajien kouluttautumisesta vaan kehitysmaista tulevasta elintasosiirtolaisuudesta. Pisa-tulokset kertovat karua kieltään siitä, miten merkittävä osuus maahanmuuttajanuorista osaa lukea ja laskea niin huonosti, että pärjääminen yhteiskunnassa tulee olemaan heikkoa.

Linkki Valtioneuvoston raporttiin: Maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA 2022 -tutkimuksessa.